Esikouluikäisten puhekehitys GEF:n mukaan (6-7-vuotiaat)

2024 Kirjoittaja: Priscilla Miln | [email protected]. Viimeksi muokattu: 2024-02-17 23:49

Lapsen persoonallisuuden oikea muodostuminen ei ole vain vanhempien tehtävä. Myös opettajien tulee osallistua aktiivisesti sen päätöksentekoon.

Uusien oppimisstandardien käyttöönotto

Vuonna 2013/14 kaikki esikoulut siirtyivät uusien standardien (FSES) mukaiseen työhön. Syynä tähän vaiheeseen oli Venäjän federaation opetus- ja tiedeministeriön määräys (nro 1155, 2013) tarpeesta tehdä muutoksia esiopetuksen työhön lasten kognitiivisen ja puheen kehittämisen alalla.

Mikä on GEF:n tarkoitus päiväkodissa?

Esikoululaisten puhekehitys liittov altion koulutusstandardin mukaisesti tunnustetaan keinoksi kommunikoinnin perusteiden hallitsemiseksi osana kansakunnan kulttuuriperintöä, sekä sanaston jatkuvaa täydentämistä, osaava, johdonmukainen monologi ja dialoginen keskustelu. Sen saavuttamiseksi tarvitset luovuutta, vuoropuhelun intonaation ja äänikulttuurin muodostusta, pätevää foneettista kuuloa, lastenkirjallisuuden opiskelua, lapsen kykyä erottaa eri genrejä. Esikouluikäisten puheenkehitys liittov altion koulutusstandardin (6-7-vuotiaat) mukaisesti muodostaa edellytyksen lukemisen ja kirjoittamisen jatko-opiskelulle.

Esiopetuksen tehtävätkoulutus

Esikouluikäisten puheen kehittäminen liittov altion koulutusstandardin mukaisesti asettaa seuraavat tehtävät: oikean keskustelun lisäksi myös vauvan ajattelun muodostuminen. Seurannan tulokset osoittavat, että niiden esikouluikäisten määrä, joiden puhekyky on merkittävästi heikentynyt, on viime aikoina lisääntynyt.

On tärkeää muodostaa esikoululaisten puhe ajoissa, huolehtia sen puhtaudesta, ehkäistä ja korjata ongelmia, joita pidetään poikkeavina venäjän kielen yleisesti hyväksytyistä säännöistä ja normeista.

Esiopetuksen tehtävät (FSES)

Esikouluikäisten puhekehitystä liittov altion koulutusstandardin mukaisesti (tavoitteita ja tavoitteita käsitellään lyhyesti edellä) toteutetaan useisiin suuntiin:

• rikastaa esikouluikäisten kognitiivista aluetta tarvittavalla tiedolla tunneilla, havainnoilla, kokeellisella toiminnalla;
• emotionaalisen ja aistillisen kokemuksen täyttäminen kommunikoinnin aikana ilmiöiden, esineiden, eri ihmisten kanssa;
• ympäröivien tapahtumien tiedon systematisointi, käsityksen muodostaminen aineellisen maailman yhtenäisyydestä;
• luonnon kunnioittamisen kasvattaminen, positiivisten tunteiden vahvistaminen;
• olosuhteiden luominen, jotka auttavat tunnistamaan ja tukemaan esikouluikäisen lapsen etuja, mahdollisuutta itsenäisyyteen puhetoiminnassa;
• tuki vauvojen kognitiivisten prosessien muodostumiselle.

GEF-kouluttajan työ

Kaikkien päätehtäväopettaja - esikouluikäisten puheen kehittäminen liittov altion koulutusstandardin mukaisesti. Hänen ansiostaan lapsen kommunikatiivisten taitojen ensimmäinen muodostuminen tapahtuu. Tämän tavoitteen täydellinen toteutuminen on vauvan yleisen kommunikoinnin muodostuminen häntä ympäröivien ihmisten kanssa esikouluiän loppuun mennessä. Vanhemman esikoululaisen tulisi helposti jutella eri ikäisten, sosiaalisen aseman ja sukupuolen edustajien kanssa.

Esikouluikäisten puheenkehitys liittov altion koulutusstandardin mukaisesti (6-7-vuotiaat) sisältää suullisen venäjän kielen osaamisen, perehtymisen keskustelukumppanin kanssa kommunikoinnissa, kyvyn valita erilaisia muotoja ja hahmottaa sisältöä keskustelusta.

Ohjeet esikoululaisen kehittämiseen GEF:n mukaan

Uusien standardien mukaan päiväkotien on tarjottava esikoululaisille seuraavat kehitysalueet:

• kognitiivinen;
• sosiaalinen-kommunikaatio;
• taiteellinen ja esteettinen;
• verbaalinen;
• fyysinen.

Kognitiivisen kehityksen piirteistä

FSES olettaa kognitiivisen ja puhekehityksen jakamisen kahteen erilliseen alueeseen.

Kognitiivinen kehitys tarkoittaa uteliaisuuden muodostumista, kiinnostuksen kehittymistä, aktiivisuutta oppimisessa esikouluikäisillä. Tehtävänä on muodostaa esikoululaisen tietoisuutta, kehittää alustavia käsityksiä muista ihmisistä, itsestään, erilaisista ympärillä olevista esineistä, suhteista, esineiden ominaisuuksista (väri, muoto, rytmi, ääni, materiaali, osa, määrä, kokonaisuus, aika, rauha, tila, liike,seuraukset, syyt).

Esikouluikäisten kognitiivinen kehitys liittov altion koulutusstandardin mukaisesti auttaa muodostamaan lapsissa rakkauden isänmaataan kohtaan. Tunnit muodostavat käsityksen ihmisten kulttuuriarvoista, perinteistä sekä kansallisista juhlapäivistä, auttavat ymmärtämään maaplaneetta, luonnonprosesseja, ilmiöitä, kansojen ja maiden monimuotoisuutta.

Esikouluikäisten puheen erityinen kehitys

Esikoululaisten puhekehitys liittov altion koulutusstandardin mukaisesti 1. junioriryhmässä asettaa puheen hallinnan tehtäväksi kulttuurin ja viestinnän välttämättömäksi välineeksi. Lisäksi tunnit auttavat lapsia rikastuttamaan sanastoa ja kehittämään foneettista kuuloa.

Mitä kohtia esikoululaisten puhekehitystä suunnittelevien kasvattajien tulee ottaa huomioon?

Federal State Educational Standardin mukaan esikoulukaudella lapsi muodostaa kognitiivisen kulttuurin avulla ensisijaisia käsityksiä ympäröivästä maailmasta. Lasten kasvaessa heidän maailmankuvansa muuttuu. Älä unohda, että pienen ihmisen kognition ja kehityksen polku eroaa merkittävästi aikuisten ajatuksista, jotka pystyvät havaitsemaan ympäröivät ilmiöt ja esineet omalla älyllään, kun taas lapset tutustuvat erilaisiin ilmiöihin tunteiden avulla. Aikuiset käsittelevät mieluummin tietoa kiinnittämättä riittävästi huomiota ihmissuhteisiin. Esikoululaiset eivät pysty käsittelemään suurta tietovirtaa tehokkaasti ja nopeasti, joten ihmisten välisillä suhteilla on heille erittäin tärkeä rooli.

Ominaisuudet kehityksen kolmivuotinenvauva

Kolmivuotiaalle lapselle todellisuuden yksityiskohtainen sisältö toimii maailmankuvan perustana. Tämän ikäisten lasten maailma on tiettyjä yksittäisiä esineitä, esineitä, ilmiöitä. Maailman tunteminen tapahtuu periaatteen mukaan: mitä näen, käytän sitä, tiedän sen. Lapsi katsoo esineitä eri näkökulmista. Häntä kiinnostavat kohteen ulkoiset (Kuka? Mitä?), sisäiset (Miksi? Miten?) ominaisuudet. Tässä iässä hän ei pysty itsenäisesti ymmärtämään erilaisia piilotettuja parametreja. Esikoululaisten puhekehitys liittov altion koulutusstandardin mukaisesti ensimmäisessä junioriryhmässä on tarkoitettu auttamaan uusien asioiden, ilmiöiden oppimisprosessissa, etsimään suhdetta yksittäisten luonnollisten prosessien välillä.

Toisen nuoremman ryhmän vauvan kehityksen piirteet

Toisen nuoremman ryhmän lapset pystyvät muodostamaan riippuvuuksia ja ensimmäisiä yhteyksiä ilmiöiden ja esineiden välille, korreloimaan asioiden sisäisiä ja ulkoisia ominaisuuksia, analysoimaan joidenkin niistä merkitystä ihmiselämälle. Esikoululaisten täysi puhekehitys liittov altion koulutusstandardin mukaisesti toisessa nuoremmassa ryhmässä antaa tämän ryhmän lapsille mahdollisuuden kommunikoida keskenään, oppia puhumaan aikuisten kanssa.

Neljävuotiaan vauvan kehityksen piirteitä

Neljävuotiaana persoonallisuuden muodostumisessa tapahtuu merkittäviä muutoksia, joita aiheuttavat aivokuoressa tapahtuvat fysiologiset prosessit, henkisten reaktioiden muutokset sekä puheen hallitsemisen lisääntyminen. Tapahtuvista ilmiöistä on kertynyt täysi tietokantalapsen ympärillä. Esikouluikäisten lasten puheen kehittäminen on erittäin tärkeää. GEF:n mukaan keskiryhmä on ajanjakso, jolloin tiedon havainnointi verbaalisella tasolla aktivoituu. Lapset alkavat omaksua, ymmärtää erilaisia mielenkiintoisia tietoja ympäröivästä maailmasta. Tämä ikä merkitsee vaaliintressien muodostumista esikouluikäisten keskuudessa, ja siksi tarvitaan erityinen kehitysohjelma.

Viisivuotiaan vauvan kehityksen piirteitä

Tässä iässä lapsella on jo kertynyt määrä tietoa esineistä, ilmiöistä, ympäröivästä maailmasta, on tärkeää täydentää sitä ajoissa. Esikoululaisten jatkuva puheen kehittäminen liittov altion osav altion koulutusstandardin mukaisesti tässä iässä mahdollistaa siirtymisen alkeelliseen ensisijaiseen tutustumiseen sellaisiin käsitteisiin kuin "symboli", "aika", "merkki". Ne ovat erittäin tärkeitä jatkovalmistelussa kouluun.

Kasvattaja esittelee tällaisia käsitteitä ja kehittää esikouluikäisten puhetta liittov altion koulutusstandardin mukaisesti. Sen tehtävänä on kiinnostaa vauvaa. Esimerkiksi tiettyjen symbolien muodostamiseksi lapset työskentelevät maapallon, liikennemerkkien, kuukausien, ilmastovyöhykkeiden, ryhmäkuvakkeiden kanssa. "Aikaa" pidetään vakavana aiheena tässä iässä. Vaikka lapsi ei tiedä mitä tämä termi tarkoittaa. Hän on huonosti orientoitunut, mikä päivä on tänään, ja myös milloin tämä tai tuo tapahtuma tapahtui. Hänen on tärkeää selittää oikein ja ymmärrettävästi, mitä huominen, tänään ja eilinen ovat.

Esikouluikäisten puhekehitys liittov altion koulutusstandardin mukaisesti tähtää tarinoiden kokoamiseen ajasta, kalenterista. Opettaja, joka esittelee nämä käsitteet lapsille, luo ryhmään todellisen "menneisyyden kulman". ATTämän seurauksena esikoululaiset syventävät ja laajentavat käsityksiään elottomasta, elävästä luonnosta ja heidän välisistä suhteistaan. On tärkeää, että kasvattajat auttavat osastojaan, ohjaavat heitä monimutkaisessa oppimisprosessissa, luovat yhdessä syy-seuraussuhteita ja edistävät positiivista asennetta ympäröivään maailmaan.

Tärkeä seikka, joka vaikuttaa lapsen kognitiivisten ominaisuuksien muodostumiseen, on motivaation läsnäolo. Esikoululaisen oppimiskyvyn kehittyminen riippuu suoraan kyvystä omaksua saamansa tiedot nopeasti. Tämä on esikouluikäisten puheenkehitystä liittov altion koulutusstandardin mukaisesti. Ohjelma "Syntymästä kouluun" on avain vauvan onnistuneeseen muodostumiseen. Esikouluikäisen lapsen puhe kehittyy hyvin nopeasti - kuusivuotiaalle 4000 sanan "pankki" pidetään normaalina.

Tapoja luoda kehittyvä ympäristö esikoululaisille

Esikouluikäisten persoonallisuuden muodostumisen varmistamiseksi on tärkeää luoda kehittyvä aihe-tilaympäristö kaikissa ikäryhmissä.

GEF DO:ssa on selkeät vaatimukset, jotka lisäävät esikoululaisten kiinnostusta. Standardien mukaan kehittyvän objekti-avaruusympäristön tulee olla monitoiminen, muunnettavissa oleva, rikas, helposti saavutettavissa oleva, vaihteleva ja myös turvallinen. Kylläisyyden suhteen se vastaa täysin lasten ikäominaisuuksia sekä koulutusohjelman sisältöä.

Yksi tärkeimmistä edellytyksistä kehittyvän tila-aiheympäristön luomisessa katsotaan täydelliseksi noudattamiseksimateriaalia lasten ikäisille. Se on tärkeä ja vaikea toteuttaa. Liittov altion koulutusstandardit edellyttävät yksilöllistä lähestymistapaa jokaiseen lapseen, jonka vain kokenein opettaja, jolla on merkittävää kokemusta pienten lasten kanssa työskentelystä, pystyy täysin tarjoamaan.

On tärkeää ymmärtää, että jokaisessa myöhemmässä ryhmässä lapsen tulee kehittää aiemmin hankkimiaan taitoja, tähän perustuvat nykyaikaiset esikoululaisten koulutusohjelmat.

Yhteenveto

3–5-vuotiaille lapsille, jotka ovat siirtymässä leikkiin, tulisi antaa mahdollisuuksia kehittää perustaitojaan ympäristöstä. Muistin, ajattelun, puheen ja huomion kehitysmallit sisältävät ympäristön luomisen objektiiviselle toiminnalle (pelitilanteille) sekä edellytyksiä yksilön kehittymiselle ja kasvatukselle.

Nuoremmassa ryhmässä esikoululaisilla tulisi olla monenlaista toimintaa, leikin ja oppimisen välillä tulee olla yhteys. Nuorempien ryhmien kasvattajat ovat velvollisia käyttämään työssään peli-, ryhmä-, ainetunteja.

Keskiryhmä olettaa sujuvan siirtymisen leikkitoiminnasta akateemisiin opintoihin.

Vanhemmassa ryhmässä roolipelillä on suuri merkitys, jolla on erityisiä vaatimuksia. Opettaja on velvollinen muodostamaan oppiainetta kehittävän ympäristön, motivoimaan esikoululaisia kognitiiviseen toimintaan.

Valmistusryhmässä käytetään liittov altion koulutusstandardin mukaisia opetusmenetelmiä, jotka auttavat valmistamaan lapsia kouluun. Jatkokoulutuksessa menestyminen riippuu esikoululaisten valmistautumistasosta.